Vietämme sisätiloissa suurimman osan elämästämme. Vuorokauden tunneista isoin tuntimäärä kuluu nukkumiseen ja työntekoon ja nämä tapahtuvat poikkeuksetta sisällä. Ihminen hengittää ilmaa noin 15 000 litraa vuorokaudessa. Millaista on se ilma? Sillä on todella suuri merkitys terveyteemme. Kun ihminen saa hengittää puhdasta ilmaa, niin olo on hyvä niin kehossa kuin mielessäkin. Jos sisäilma sitävastoin on huonoa, niin vireystila laskee, viihtyvyys vähenee ja pahimmassa tapauksessa tulee terveyshaittoja.
Kun sisäilma on terveellistä, niin se on hajutonta ja mautonta, pölytöntä, melutonta ja vedotonta.
Haitalliset hiukkaset
Haitallisia hiukkasia sisäilmassa ovat muun muassa:
– rakenteista ja ulkoilmasta tulevat mikrobit
– katupöly
– tupakansavu
– ilmansaasteet
– talojen savupiipuista tulevat päästöt
– tehtaiden päästöt
– rakennusaineista vapautuvat teolliset kuidut.
Sisäilmaongelmat
Sisäilmaongelmia ovat muun muassa tunkkaisuus, homeen tai viemärin haju, hajujen kulkeutuminen muualta, liian korkea tai liian matala huonelämpötila, melu, veto ja kosteus.
Sisäilman parantaminen
Sisäilmaa voi parantaa merkittävästi huolehtimalla rakennuksen ilmanvaihdosta. Sen lisäksi pienillä teoilla voi myös vaikuttaa positiivisesti.
Ilmanvaihtolaitteet
Sisäilmaa voi parantaa parhaiten varmistamalla sen, että kodin ilmanvaihtolaitteet ovat kunnossa. Ilmanvaihto poistaa sisäilmasta haitallisia hiukkasia, epäpuhtauksia sekä kosteutta ja tuo sisään tuoretta ja puhdasta korvausilmaa. Talojen sisäilmaongelmat johtuvat usein puutteellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä. Jos epäilee ilmanvaihtolaitteiden toimivuutta, niin kannattaa tilata ammattilainen paikalle tutkimaan asiaa. Panostamalla kunnolliseen ilmanvaihtojärjestelmään sijoittaa samalla myös terveyteensä.
Arkiset teot
Laitteiden lisäksi sisäilman laatuun voi myös itse vaikuttaa pienillä arkisilla teoilla. Siivouksen merkitystä ei voi vähätellä, joten huolellinen siivous kerran viikossa on elintärkeää. Paperipinot sekä muut pölynkerääjät kannattaa poistaa pöydiltä ja laittaa kaappeihin ovien taakse. Matot, peitot, tyynyt ja verhot kannattaa viedä ulos tuulettumaan tarpeeksi usein. Huoneita kannattaa myös tuulettaa säännöllisesti. Yhden tunnin mittainen läpivetotuuletus vaihtaa nopeasti koko huoneen ilman.
Huono sisäilma
Huono sisäilma voi aiheuttaa muun muassa seuraavia oireita: silmien kirvely ja kutina, silmätulehdukset, jatkuva nuha tai yskä, toistuvat poskiontelotulehdukset, kova väsymys, pitkittynyt päänsärky, huimaus, astma, hengenahdistus, kuumeinen olo ja lämpöily, nivelsärky ja pahoinvointi. Usein sisäilmasta johtuvat oireet häipyvät silloin, kun ihminen poistuu rakennuksesta ja palaavat takaisin, kun ihminen palaa rakennukseen. Tämä on hyvä muistaa, kun epäilee oireiden aiheuttajaksi sisäilmaongelmia.
Sisäilmaongelmien selvittäminen
Sisäilmaongelmien tutkiminen on usein pitkä prosessi. Tutkimuksessa käydään läpi niin ihminen kuin rakennuskin. Ihmiselle tehdään haastattelut ja rakennukselle tehdään mittaukset sekä epäilyistä riippuen talon rakenteisiin saakka ulottuvat tutkimukset. Jos epäilee sisäilmaongelmia, niin toimenpiteisiin täytyy ryhtyä viipymättä. Kunnat tarjoavat neuvontaa asunto-osakeyhtiössä asuville ihmisille ja omakotitaloasukkaat voivat kysyä apua joltakin kuntotarkastuksia tekevältä yritykseltä. Myös Allergia-ja astmaliitto sekä Hengitysliitto neuvovat sisäilma-asioissa.
